Työttömyys ei ole tasa-arvoista ja työttömiin liitetään tylyjä stereotypioita, sanoo tutkija – ”Kaikille eivät sovi samat aktivointitoimet”

Työttömiin liitetään paljon stereotypioita.
Psykologian tohtorin väitöskirjan tuloksissa oli huomattavissa, että työttömät niputetaan helposti yhdeksi yhtenäiseksi ryhmäksi.

Työttömien joukko on hyvin moninainen, ja tilastojen mukaan työttömyys koskettaa lähes kaikkia ammattiryhmiä, koulutustasoja ja ikäluokkia. Silti helposti ajatellaan, että kaikki työttömät ovat samanlaisia: jollain tapaa syrjäytyneitä, sairastuneita, päihdeongelmaisia- tai vähintäänkin aikaansaamattomia.

Työttömyyteen liittyvät stereotyyppiset ajattelutavat näkyvät myös työttömille suunnatuissa palveluissa.

”Kielellisestä näkökulmasta sanat työtön ja pitkäaikaistyötön ovat neutraaleja. Ne kuvaavat henkilön statusta työmarkkinoilla realistisesti”, toteaa yliopistotutkija Mia Halonen Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta.

Halonen on tutkinut ideologioiden ja kielen suhdetta, ja tunnistaa työttömyyspuheen taustaltakin vahvan ideologian.

”Tottakai taustalla on valtava ideologia. Työ on keskeinen osa kulttuuriamme ja ajattelemme, että ihmisellä pitää olla työ. Siinä mielessä sana ”työtön” on imenyt valtavasti merkityksiä itseensä. Se on ikään kuin poikkeustila, vaikkakin nykypäivänä hyvin yleinen sellainen.”

Lue lisää: Työttömiin suhtautuminen kielii epäterveestä ihmiskäsityksestä

Toisaalta Halonen suhtautuu kriittisesti siihen, että oma työmarkkinastatus pitää kertoa kaikkialla ja sitä kysytään esimerkiksi monissa lomakkeissa. Yksilön kannalta on harmillista, jos työttömyys tulee ihmisen ainoaksi määritelmäksi.

”Lisäksi yhteiskunnassa on paljon muitakin työelämän ulkopuolella olevia, kuten eläkeläisiä ja opiskelijoita. Viime aikoina on myös tullut uusia työllistymisen muotoja. Siitä huolimatta kaikki muu paitsi kokopäiväinen palkkatyö tulkitaan jotenkin poikkeukselliseksi.”

Lue lisää uusimpia Duunivaalit-sisältöjä täällä.

Samat aktiivitoimet eivät sovi kaikille

Psykologian tohtori Katri Romppainen tutki vuonna 2018 ilmestyneessä väitöskirjassaan työttömille suunnattua terveyspalvelua ja työllisyyskoulutusta. Väitöskirjan tuloksissa oli huomattavissa, että työttömät niputetaan helposti yhdeksi yhtenäiseksi ryhmäksi.

Väitöskirjan yhden osatutkimuksen mukaan työttömien terveyspalveluun rekrytoidut työterveyshoitajat suhtautuivat työttömiin ennakkoluuloisesti.

”Työterveyshoitajat puhuivat työttömistä asiakkaistaan eri tavoin, kuin työttömät itse. Nämä puhetavat eivät kerro työterveyshoitajien henkilökohtaisista näkemyksistä, vaan heijastavat kulttuurissamme olevia erilaisia stereotypioita.”

Työttömiin liitetään stereotypioita
”Työllistämistoimissa pitäisi hyödyntää työttömien monimuotoisuutta ja yksilöllisyyttä. Näin tulisi olla myös julkisessa työttömiin kohdistuvassa keskustelussa”, Katri Romppainen sanoo.

Työllisyyskoulutuksen osalta taas huomattiin epätasa-arvoisuutta työttömien välillä.

”Työllisyyskoulutus näytti suosivan hyvin koulutettuja työttömiä. Tätä epätasa-arvoa saattaa selittää esimerkiksi se, että korkeammin koulutettujen voi olla helpompi saada tai ottaa työllisyyskoulutuksesta irti kaikki mahdollinen hyöty.”

Lue myös: Onko Suomessa houkuttelevaa olla työtön? Kokoomuksen Eero Suutarin mielestä kyllä, vasemmiston Anna Kontulan ei – ”Tämä on Suomen pahin kannustinloukku”

Erikoista kyllä, terveyspalvelu ja työllisyyskoulutus jopa osittain huononsivat työttömien työllistymismahdollisuuksia, eivätkä kohentaneet kaikkien osallistujien terveyttä ja hyvinvointia.

”Tulokset osoittavat, että työttömät eivät ole samanlaisia, vaan monien tutkimustulosten valossa varsin heterogeeninen ryhmä. Näin ollen kaikille työttömille eivät sovi samat aktivointitoimet”, Romppainen toteaa.

”Merkittävää on se, että vastaaviin aktivointitoimiin satsataan paljon valtion varoja eikä niiden hyvinvointivaikutuksia ole juurikaan tarkasteltu tässä mielessä.”

Moninaisuutta julkiseen keskusteluun

Sekä Romppainen että Halonen ovat yhtä mieltä siitä, että julkisessa keskustelussa pitäisi välttää työttömiin liittyviä yleistyksiä ja tuoda esiin monenlaisia tarinoita.

”Työllistämistoimissa pitäisi hyödyntää työttömien monimuotoisuutta ja yksilöllisyyttä. Näin tulisi olla myös julkisessa työttömiin kohdistuvassa keskustelussa”, Romppainen sanoo.

”Työttömistä uutisoiminen vaikuttaa siihen, miten ajattelemme heistä. Peräänkuulutan monipuolista journalismia”, Halonen komppaa.

Se, että työttömistä uutisoidaan ja puhutaan paljon, on Halosen mukaan hyväkin asia.

”Työttömyyttä pidetään isona ongelmana ja siihen halutaan löytää ratkaisuja. Tämä on sinänsä myönteistä. Pahinta on, jos jokin asia on tabu ja siitä ei puhuta laisinkaan.”

Tee myös Duunitorin työaiheisiin keskittyvä vaalikone täällä.

Duunivaalit

Lue myös:

Onko aktiivimalli valmis romukoppaan? Näin vastaavat Tarja Filatov ja Martti Talja

Aktiivimalli puhutti Duunitorin vaalitentissä – Juhana Vartiainen: ”Aktiivisuusehdon täyttämisen pitääkin olla vaikeaa”

Onko Suomessa houkuttelevaa olla työtön? Kokoomuksen Eero Suutarin mielestä kyllä, vasemmiston Anna Kontulan ei – ”Tämä on Suomen pahin kannustinloukku”

Hanna Lehmusvirta-Riihimäki on tehnyt ja hakenut töitä aina – silti aktiivimalli iski kovaa: ”Ahdistus työn menettämisestä paheni”

Työnantaja, tämän vuoksi kannattaa palkata työttömänä ollut ihminen

Ansiopäiväraha on painava syy kuulua työttömyyskassaan

5 kullanarvoista vinkkiä 50-vuotiaille työnhakijoille

Työttömyys – välitön ahdistus vai mahdollisuus unelmille?

Mitä tehdä, kun työttömyys osuu kohdalle?